Aloitan blogissani postaussarjan, jossa kerron mielipiteeni kosmetiikkaan liittyvistä ilmiöistä, jotka koskettavat minua jotenkin. Postaussarjassa käsittelen hyvinkin eriäviä mielipiteitä herättäviä aiheita, mihin ei välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta. Korostan vielä, että kyseessä on yhden ihmisen mielipide ja jokaisella on oikeus olla asiasta mitä mieltä tahtoo. Toivon postauksien herättävän keskustelua, erilaisia mielipiteitä ja kommentteja ja odotan itse myös oppivani uutta aiheesta keskustelun kautta.
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
Aloitan postaussarjan aiheella, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään: kosmetiikan eläinkokeet. Eläinkokeettomuus on omassa kosmetiikan kulutuksessani ensimmäinen asia, jonka uutta tuotetta hankkiessa tai uuteen brändiin tutustuessa tarkistan ja se näkyy myös blogissani lähes jokaisessa kirjoittamassani postauksessa jotenkin. Myös blogin kuvauksessa kerron eläinkokeettomuuden olevan blogini kantava arvo. Tästä aiheesta minulla on sanottavaa paljon.
Jos aihe kosmetiikan eläinkokeet ei ole ollenkaan tuttu, niin suosittelen lukemaan aiheesta esimerkiksi tämän Teknokemian yhdistyksen artikkelin. Siinä kerrotaan miten eläinkokeiden kieltoprosessi EU:n alueella eteni. Koko EU:n alueella kosmetiikan eläinkokeet ovat siis kiellettyjä. Kielto koskee sekä valmiita tuotteita että raaka-aineita ja myös Euroopan ulkopuolella valmistettuja tuotteita. Ennen uuden kosmetiikkatuotteen markkinoille tuomista valmistajan/jakelijan tai maahantuojan tulee tehdä siitä turvallisuusselvitys, jossa tulee selvittää myös onko tuotteen valmistusprosessissa käytetty eläinkokeita. Tällä on merkitystä sen suhteen pääseekö tuote myyntiin EU:n alueelle.
EU:n eläinkoekielto ei kuitenkaan koske valtioiden tekemiä eläinkokeita. Usein syynä Euroopassa myytävän kosmetiikkatuotteen ei-eläinkokeettomuuteen on myynti manner-Kiinassa, jossa kaikki kivijalkaliikkeissä myytävä kosmetiikka voidaan vähintään teoriassa testata eläinkokeilla. Sanon teoriassa, koska Kiinan kosmetiikan eläinkokeita käsittelevässä laissa tehtiin vuonna 2014 myönnytyksiä eläinkokeiden tekemisen suhteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että mikään manner-Kiinassa myytävä kosmetiikkatuote olisi 100% varmuudella eläinkokein testaamaton.
Vuoden 2014 lakimuutosten mukaan ennen markkinoille tuontia eläinkokeita ei tarvitse tehdä niin sanotuille "tavallisille" kosmetiikkatuotteille, joita ovat ihonhoitotuotteet, meikit, hiustenhoitotuotteet ja kynsien hoitotuotteet sekä hajuvedet. Näiden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi anti-perspirantit, hiusvärit ja aurinkosuojatuotteet. Tämä lakimuutos on siis todella merkittävä askel kohti eläinkokeettomuutta, mutta ei kuitenkaan takaa sitä minkään tuotteen kohdalla.
Syynä eläinkoetestauksen mahdollisuuteen on post-market testaus, jota Kiinan viranomaiset voivat tehdä kaikille kivijalkaliikkeissä myytäville kosmetiikkatuotteille riippumatta onko se tavallista vai erityiskosmetiikkaa ja onko se testattu eläinkokeilla ennen markkinoille tuontia vai ei. Post-market testaus on siis vähän niin kuin pistokokeiden tekemistä: sillä halutaan valvoa, että myynnissä oleva kosmetiikka on turvallista kuluttajalle. Näin ollen minkään manner-Kiinassa myytävän kosmetiikkatuotteen ei voi sanoa täydellä varmuudella olevan eläinkokeeton.
Nyt sitten siihen henkilökohtaisempaan osioon eli mitä mieltä olen kosmetiikan eläinkokeista. Mielestäni kosmetiikan eläinkokeet ovat turhaa kärsimystä eläimille. En koe, että meillä ihmisillä olisi oikeus aiheuttaa eläimille kärsimystä oman etumme nimissä. Eläinkokeet ovat tässä asiassa vain jäävuoren huippu, mutta ei mitenkään merkityksetön sellainen. Animalian mukaan pelkästään EU-alueella kuolee vuosittain 10-12 miljoonaa koe-eläintä. Yhdysvalloissa ja Kiinassa moninkertaisesti sen verran, maailmanlaajuisesti puhutaan sadoista miljoonista.
Vain murto-osaa näistä koe-eläimistä käytetään kosmetiikan testaamiseen, mutta suhteutettuna noihin lukuihin määrä on silti järkyttävä. EU-alueella puolet tehdyistä eläinkokeista on biologista perustutkimusta, joten kaikkia näitä eläinkokeita ei todellakaan tehdä vain syövän tai aidsin parantamiseksi, mikä usein tuntuu olevan ensimmäinen eläinkokeita puolustava lauseke. Sitten kun palataan vielä noin vakavalta tasolta kosmetiikkaan, joka on lähes kaikille ihmisille asia, jota ilman ihan hyvin voisi elää. Onko se lukemattomien eläinten kärsimysten arvoista?
Opiskelen toista vuotta estenomiksi eli minusta tulee valmistuttuani eräänlainen kosmetiikan asiantuntija. Käsittelimme viime vuonna lakitiedon opinnoissa yhdellä opintokerralla myös kosmetiikan eläinkokeita. Katsoimme siellä informaatiomielessä videon, jossa suoritettiin yhdenlainen eläinkoe hiirelle. Siinä hiiren vatsaan pistettiin lähes hiiren itsensä pituisella neulalla jotakin testiainetta. Koe-eläinten parissa työskennellyt luennoitsija kertoi, kuinka pistos ei juurikaan satu hiirtä, se on tottunut niihin. Minua inhotti. Millä oikeudella me pistämme hiiriä neuloilla, että voisimme huoletta käyttää vaikka ripsiväriä?
Koe-eläimen elämä ei ole pelkästään tuskallinen ja lyhyt, mutta myös täysin lajille epätyypillinen. Mieti, jos joku muu määrittelisi missä ja miten sinä eläisit koko elämäsi. Koe-eläimeen verrattuna se voisi olla muutaman neliön huone, jossa ei ole lajitovereita tai mitään virikkeitä tai sitten saman kokoinen huone, jossa eläisi sinun lisäksesi myös neljä muuta ihmistä. Koe-eläimiä eivät koske samat eläinsuojelulain määrittelemät häkkikoot kuin lemmikkieläimiä.
Eläinkokeet eivät ole todellakaan ole ainoa ratkaisu kosmetiikan testaamiseen. Suomessa vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM kehittää jatkuvasti vaihtoehtoisia menetelmiä eläinkoetestaukselle.
Postauksen toisessa osassa puhun muun muassa siitä miten eläimillä testaaminen vaikuttaa kosmetiikan kulutukseeni ja blogiini ja jaan vinkkini siihen, kuinka voi edetä jos tahtoo siirtyä eläinkokeettomaan kosmetiikkaan.
Mitä ajatuksia eläinkokeet sinussa herättävät?
Postauksen kuvituksena koirani Sisu ja Isla.